Päivän paras

Viime viikolla globaaleissa mediaopinnoissani käsiteltiin Kiinaa. Ajauduimme puhumaan ihan marginaaliaiheista ja -ilmiöistä, eikä minulle ainakaan oikein selvinnyt, millainen mediasysteemi ja sananvapaustilanne Kiinassa on. Mutta seminaarimme lopuksi ryhmän kiinalainen jäsen halusi esittää kysymyksen meille muille.

Hän kertoi nähneensä viime vuonna ”objektiivisen dokumentin” Taivaallisen rauhan aukion vuoden 1989 mielenosoituksista. Sitä ennen hän ei ollut tiennyt, että siellä oli koskaan mitään tapahtunut. Hän kysyi meiltä, olemmeko me kuulleet Tiananmenin tapahtumista. Kaikki nyökkäsivät. Kiinalainen oli sanaton hämmästyksestä. Miten me kaikki tiedämme siitä, kun ei siitä Kiinassakaan koskaan puhuta? Niinpä niin. (Tosin eräs opiskelijakollegani esitti, että Tiananmenin tapahtumien kuuluisuus länsimaissa on kulttuuri-imperialismia, mutta ei nyt jakseta mennä siihen.)

Tällä viikolla käsittelemme Venäjää. Tänään opimme, että kun haastateltava Venäjällä vastaa toimittajan kysymykseen, että ”that is not interesting”, silloin ei kannata kysellä aiheesta enempää. Luennoitsija korosti, että yleensä Venäjällä toimittajaa tosiaan varoitetaan ennen kuin hänet hakataan tai tapetaan. Tähän luokkamme Iranin-edustaja kommentoi, että ”aika reilua siellä Venäjällä, kun kuitenkin varoittavat. Iranissa ei varoitella, tapetaan vain.”

Entä mitä minä voin tuoda tähän globaaliin mélangeen? Tänään löytyi Suomen panos.

Opettelimme kahvipöydässä numeroita eri kielillä. Joku keksi kysyä, miten sanotaan suomeksi 2 222. Minä vastasin. Kaksituhatta kaksisataakaksikymmentäkaksi. Tämä oli hauskinta, mitä pöytäseurue oli kuullut aikapäiviin. Haahahaa, sano vielä kerran! Vielä! Mitä? Vielä!

Aina kun pöytään istui joku uusi, häneltä kysyttiin, joko hän on kuullut miten sanotaan 2 222 suomeksi. Ja aina kun toistin ”kaksituhatta kaksisataakaksikymmentäkaksi”, yhä kasvava kuulijajoukko remahti nauramaan. Lopulta se rupesi minustakin kuulostamaan huvittavalta. Ehdotin vitsiin pientä hienosäätöä; 8 888 olisi vielä parempi. Uusi naurukierros. ”Onko teillä Suomessa kymmenen minuuttia pidemmät matematiikantunnit, jotta ehditte sanoa kaikki numerot?”

3 kommenttia artikkeliin ”Päivän paras

  1. Kanske bättre att du inte kan ;) Nej, jag tycker att din blogg är jätteintressant, hoppas det kommer mera bloggande idrottare snart! Själv är jag finsk och spelar handboll i Stockholm, men den här är ingen handbollsblogg, eller Åtminstone borde inte vara det…

    Lycka till där i proffs-Danmark!

    Tykkää

  2. Suomen toimittajilla on asiat hyvin, kun tuollaiseen keskusteluun voi heittää vain että kaksituhatta kaksisataa kaksikymmentäkaksi. Hyvä niin.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s