Sivullisuuden suuri salaisuus

Pikkuisen kyllästyttää. Tahtoisin taas kerran kaikkea sitä, mitä minulla ei juuri tällä hetkellä ole. Esimerkiksi rahaa.

Olen kovasti miettinyt, miksi en oikein sopeudu tänne. Miksi en tunne Tukholmaa kodikseni, miksi kaikki tuntuu vain väliaikaiselta? Tällä kertaa olen kuitenkin paremmin valmistautunut kuin edellisellä yrittämällä, vietän enemmän aikaa ruotsalaisten kanssa, teen enemmän töitä, käyn ihan oikeasti koulua ja minulla jopa on ruotsalainen henkilötunnus!

Puuttuvan tekijän täytyy olla raha. Minä en kuluta tarpeeksi. Ostan ruokaa ja joskus lehtiä mutta en kerrassaan mitään muuta. Minulla ei ole radiota. Telkkarissani ei näy kuin maksuttomat kanavat (mikä Ruotsissa tarkoittaa huomattavasti suppeampaa hömppätarjontaa kuin maksuttomat Suomessa). Leffat, keikat ja muun maksullisen kulttuuritarjonnan olen vähentänyt säästöbudjetissani olemattomiin. En matkusta. Käyn baareissa äärimmäisen harvoin ja silloinkin vain juomassa yhden siiderin.

Minä en edes päätä tämän huushollin internet- tai sähköliittymästä. En toisin sanoin ole kiinnostava yhdellekään mainostajalle. Mikään mainos, joita kaupungin kadut ja radioaallot ja ilma jota hengitän ovat pullollaan, ei puhuttele minua. Tästä seuraa hämmästyttävän voimakas ulkopuolisuuden tunne.

Olen siirtänyt kaiken, mihin tarvitaan rahaa, jonnekin tulevaisuuteen, ”oikeaan elämään”. Nyt vain kituutellaan eteenpäin ja sanotaan kaikkeen että sitten, sitten. Aluksi pidin tätä oikein hyvänä juttuna, kun olen olevinani suuri kulutuskriitikko. Nyt alkaisi jo riittää. Vähän mukavuuksia ja rahan tuomaa huolettomuutta tänne nyt pliis!

Toki Suomessakin välillä on saanut nuukailla, mutta siellä olen sentään pyörittänyt jonkinlaista omaa taloutta omissa nimissäni. Ja toki, tässä on nyt pelissä eräs toinenkin akseli kuin tämä Suomi–Ruotsi-väli. Pitäisi lopullisesti siirtyä näistä naurettavista mukaopiskeluista työelämään. Taidan askarrella aamukamman.

3 kommenttia artikkeliin ”Sivullisuuden suuri salaisuus

  1. Hei vaan, oletko täällä opiskelujen takia, vai urheilun (ymmärsin aiemmasta että harrastat sitä oikein tosissasi) vaiko miksi? Rahanpuute on Ruotsissa mun mielestä suurempi ongelma kuin Suomessa. Ruotsalaiset on äärimmäisen kulutuskeskeistä kansaa. Suomalaiset ei oo mitään siihen verrattuna. Itsekin olen tullut aika hyväksi (tai huonoksi, riippuu miten asiaa tarkastelee..) tässä suhteessa näiden Ruotsin vuosien jälkeen… Johtuukohan historiasta että täällä käytetään enempi rahaa, ei ole koskaan tarttenu nuukailla samalla tavalla kun Suomessa?

    Tykkää

  2. Ai oletko sinäkin sitä mieltä? Juhuu! Mä olen lähinnä ajatellut, että ruotsalainen yhteiskunta on paljon kulutuskeskeisempi kuin suomalainen, en niinkään ole huomannut eroa itse ihmisissä. Mutta sama asia kai, in the end of the day. Musta valitettavasti tuntuu, että Suomi seuraa kovaa vauhtia perässä samaan suuntaan. Paitsi ei se oikeastaan haittaa, koska kyllä minäkin taas tulevaisuudessa muutun kunnon kuluttajaksi ;)

    Olen täällä urheilun takia, ja siksi, että tykkään kaupungista (enemmän kyllä silloin, kun on rahaa..) Opiskelut on sosiaalisissa paineissa keksitty tekosyy. Kuka hullu nyt Suomesta Ruotsiin tulisi opiskelemaan…

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s