Asumisen koukerot

Olen lukenut lisää lehtiä (niin koulutyöt katoavat). Olen naureskellut lisää ruotsalaisille.

Ensin Dagens Nyheter. Siinä oli eilen juttu hyvin eksoottisesta ja tuntemattomasta ilmiöstä: omistusasunnoista. Jutussa kerrottiin, että ägarlägenheter on hyvin yleinen asumismuoto manner-Euroopassa mutta että omistusasuntoja on paljon myös Norjassa. Ja nyt hallitus aikoo rakennuttaa Ruotsiinkin asuntoja, jotka omistaja omistaa.

Norjalaisen esimerkkipariskunnan avulla lukijoille selitettiin, mitä termi omistusasunto tarkoittaa. Että se on sama kuin omistaa omakotitalo, paitsi että piha, katto, rappukäytävä ja sensellaiset hoidetaan yhteisesti taloyhtiön kautta. Suurin ero osaomistusasuntoon on, että omistusasunnon saa vuokrata rajoituksetta eteenpäin. Ja toki jutussa käytiin myös läpi, mikä on vuokra-asunnon ja omistusasunnon ero.

Tätä hyvin opettavaista artikkelia ei valitettavasti löydy netistä, mutta tänään oli lehden pääkirjoituskirjoittajakin tarttunut uuteen mielenkiintoiseen asumismahdollisuuteen. Eli jos hankala asia vielä jäi epäselväksi, niin pääkirjoituksessa selitetään.

Sitten Punkt SE, tuo ilmaisjakelu jolla on ärsyttävä nimi. Lehden tämän päivän pääuutinen kertoi, kuinka oikeus lopulta voitti. Jesper-niminen nuorimies oli taannoin vuokrannut akuutissa asuntotarpeessa kaksion Brommasta. Vuokranantaja maksoi itse asunnosta vuokraa 4100 kruunua kuukaudessa mutta pyysi Jesperiltä 7500 kruunua. Teki siis voittoa, vähän kuin kapitalisti. Tämä on Ruotsissa kiellettyä.

Jesper asui asunnossa vuoden ja maksoi pyydetyn vuokran. Muutettuaan pois hän otti yhteyttä vuokralaisten etujärjestöön ja haastoi entisen vuokranantajansa oikeuteen liian korkeasta vuokrasta. Hän voitti jutun ja sai takaisin 25 000 kruunua maksamiaan vuokria. Näin Jesper kommentoi:

”On ihan okei ottaa vaikka viisisataa välistä, mutta ei useita tuhansia.”

”Tämä oli makea voitto. Ei rahoilla niin väliä, mutta sillä että joku käyttää tilannetta hyväkseen.”

(Artikkeliin kuului ilokseni vielä faktalaatikko, josta selviää, miten lainsäädäntö tarkalleen ottaen menee: Vuokraoikeusasunnon saa vuokrata eteenpäin samalla hinnalla, jonka itse maksaa vuokraa. Osaomistusasunnon vuokran maksimimäärä on sama kuin vastaavan, samalla alueella sijaitsevan vuokraoikeusasunnon vuokra. Kalustetusta asunnosta saa pyytää kymmenen prosenttia ekstraa.)

Tämäkään artikkeli ei valitettavasti ole verkossa, mutta taas voin suositella korvaavaa luettavaa. Samassa lehdessä ollut juontaja Carolina Gynningin kolumni Det kommer en poäng i denna krönika löytyy verkosta ja kilpailee tosissaan huonoimman ikinä lukemani kolumnin tittelistä. Ei liity asumisen koukeroihin (eikä muutenkaan mihinkään), mutta pisti silmään.

PS. Minua surettaa, kun en pääse tästä synkeän kyynisestä pilkka-asenteestani. Olisin mielelläni iloinen, hyväuskoinen ja lapsellinen kuten eräät. Mikä neuvoksi?

3 kommenttia artikkeliin ”Asumisen koukerot

  1. Muuta Suomeen! Täällä saa iloisesti lukea (ja tehdä) juttuja ulkoministerimme tekstiviestikohusta. Tosin näytti se yltävän Ruotsinkin lehdistön agendalla aika korkealle ;)

    Tykkää

  2. Mutta Suomessa parasta on se, että kun joku ruotsalainen lehti noteeraa suomalaisen tekstiviestikohun, niin Suomen lehdistön agendalla tämä noteeraus on etusivun juttu. ”Ruotsissa uutisoitiin, että me uutisoitiin. Hei jee, Suomesta tulee julkkis!”

    Ai niin. Osaomistuksella tarkoitan asumisoikeutta. En viitsi enää korjata merkintään, mutkyltetajusitte.

    Tykkää

  3. Suomalaisen median uutisointi on joskus surkuhupaisaa. Pieni uutisvirtaan äkkiä häviävä netin paikallisuutinen saattaa nousta pääuutiseksi Suomessa.

    Suomalaismediaa vilkuillessa hätkähtää monesti, että onko kotikulmilla tapahtunut jotakin hurjaa, kun laineet yltää lahden ylitse. Usein ei kyseinen sähke edes pääse Ruotsissa printin puolelle ja lähteenä on Aftonbladet tai Expressen netissä, joiden luotettavuuden laita on vähän niin ja näin… Pelkästään jo rajusti romahtanut levikki kertoo paljon tilasta.

    Suomalaiseen mediakulttuuriin kuuluu tosiaan tuo kummallinen lajityyppi ”näin meidän uutinen uutisoitiin muualla maailmalla”. Käsittämättömiä ketjuja ovat myös tapaukset, joissa on hakemalla tehty uutinen tyhjästä tyyliin Iltalehti haastattelee, Expressen siteeraa ja muuntaa, Ilta-Sanomat skandaloi Ruotsissa kirjoitettavan pahaa Suomesta, Aftonbladet noteeraa reunamerkinnällä Ilta-Sanomien reaktion, josta Ilta-Sanomat kiihottuu kaikkien unohtaessa mistä asiassa alunperin oli kyse ja tietysti Ilta-Sanomat omii uutisen itselleen, vaikka se oli lähtöisin parin korttelin päästä kilpailijan torvelolta toimittajalta.

    Tykkää

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s