Nyt on kaikki valmista. Yksi elämä taas lopetettu ja uusi alkaa pian. Palautin niin sanotun graduni viime torstaina ja kirjoitin viime yönä viimeisen free-juttuni valmiiksi. Jäljellä on pakkaaminen, seminaari, ja torstaina seminaarista suoraan laivaan. Yksi rinkka ja kaksi jättiläiskassia. Yksi selkä ja kaksi kättä.
Tukholman (ja käsipalloilun) jättäminen tuntuu aivan kauhealta, mutta en ihmetyksekseni ole saanut mitään nyyhkykohtauksia. Taitaa johtua siitä, että minulla on tähän niin raudanluja rutiini. Neljäs perättäinen vuosi lähtemistä ja jättämistä.
On tullut viime kuukauden aikana melko paljon istuttua tässä, missä nytkin istun, koneeni edessä. (Ylpeys voisi kuultaa äänestäni.) MacBook taitaa olla vielä enemmän utarbetad kuin minä. Se on koko ajan hidas, tulikuuma ja hurisee kovaäänisesti. Täytynee antaa sille vähän lomaa.
Itsekin olen jonkun sortin lomalla heinäkuun alkuun asti. Käväisen Suomessa häissä ja sitten lennän Ranskaan. L’été, le bonheur.