Peace

Etelä-Amerikka tuntuu kaukaiselta planeetalta. Rusketus haihtuu, ja olen jo melkein yhtä kuolemansairaan näköinen kuin muutkin suomalaiset marraskuusta maaliskuuhun.

Mutta muuten täällä Lauttasaari–Naurissaari-akselilla menee hyvin, erittäin hyvin. Rauha maassa ja sydämessä, ja sitä paitsi työrauha. Työrauha, se on rikkumaton uudessa asemapaikassani. Kaukana poissa kaupungin hälinästä ja houkutuksista. Metro suhahtaa sellaisten syntien ohitse ja nousee maan pinnalle keskustan itäpuolella, aivan ihanan meren äärellä. Jos sattuu olemaan kirkas päivä, nouseva aurinko seuraa minua koko kirpeän kävelymatkan, sisälle lehtitalon aulaan ja vielä kahvilaankin. Valitettavasti ei kuitenkaan työpisteeseeni.

Siellä työpisteessäni minä sitten istuskelen päivät pitkät. Ei tarvitse miettiä, missä lounastaa ja kenen kanssa. Ei tarvitse käydä asioilla kesken kaiken. Huoneessa on lisäkseni kolme muuta ihmistä ja rikkumaton rauha. Mitään kokouksia ei tarvitse kutsua koolle, riittää kun avaa suunsa ja sanoo asiansa.

Talossa on rauhallista, lempeän oloista porukkaa, ja ne tervehtivät ystävällisesti käytävillä. Talossa on neljä kerrosta. Hisseissä voi taas kulkea. Hisseissä on peili eikä mitään miljoonan euron näköalaa. Aulassa on takka ja soliseva suihkulähde ja siellä haisee aina makkarakastikkeelta. Talo on asiallinen ja toimii, ja se on paljon se.

Kun työpäivä on päättynyt, matkustan hissillä kellarikerrokseen, niitä on vain yksi. Siellä on kuntosali, jonka tuomitsin ensivilkaisulla surkeaksi. Erehdyin ja perun sanani. Kuntosalissa on kaikki, mitä tarvitsen, eikä mitään ylimääräistä. Se on käytössä mukava ja toimiva mutta ei sovellu koreiluun. Siellä voi rauhoittua ja keskittyä asiaansa. Radio Helsinki on vaihtunut Metro FM:ään (ja  Soundin 20 biisiä -levyihin, hmm), ja kuntopyörässä ei ole digitaalinäyttöä. Suihkutilat ja sauna ovat mahtavan hyvät, ja olen yksi niiden kahdesta tai kolmesta käyttäjästä. Kun lähden kotiin, minulla on hyvä olo.

Olen miettinyt, että tämä kuntoiluolosuhteiden muutos kuvaa aika tarkoin myös työolosuhteiden muutosta.

Ja olen miettinyt, että olen aivan hemmetin onnekas ja onnellinen.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s