Islanti II

Kävin Islannissa. Edellisestä, ensimmäisestä visiitistä oli kulunut melkein kuukaudelleen tasan kymmenen vuotta. Kymmenen vuotta olenkin vetänyt stooria kauniista ja ylpeistä kalaa syövistä islantilaistytöistä, joilla on härskejä juttuja, ja helvetin kalliista kaljasta. Tämä uusintakeikka oli liian lyhyt (kaksipäiväinen), jotta olisin ehtinyt muotoilla uutta opinkappaletta kaikista näistä asioista.

Mutta. Ever since Islannin talousromahdus olen kysellyt kaikilta Islannin-matkailijoilta, että paljonko se kalja siellä nyt maksaa, kun se kymmenen vuotta sitten maksoi 50 markkaa. En ole oikein saanut selvää vastausta. Ja kun itse en enää juo kaljaa, mokasin oman mahdollisuuteni selvittää asia. Sen verran selviää yhdestä taltioimastani baarikuitista, että kalja ja lasi valkoviiniä maksoivat yhteensä noin 9,30 euroa. Talousromahdus = vinkku kaupan päälle.

Ei siellä mitenkään halpaa vieläkään ollut. Oli vähän ongelmia valuuttakurssin kanssa, Nordea kun ei vieläkään vaihda Islannin kruunuja ja netin valuuttalaskureista löytyi hyvin erilaisia vaihtokertoimia. Jälkikäteen on selvinnyt, että kaikki oli noin puolet kalliimpaa kuin mitä paikan päällä laskimme. Kiva. Mutta silti oli aika hämmentävää, kun käytiin automaatilla nostamassa kruunuja. Maatti tarjosi pienimpänä nostomääränä 500 kruunua. Se on vajaa kolme euroa. Ja Islanti on pohjoismaa.

Siitä maksat sitten 2,50 euroa nostopalkkiota ja päälle vielä 2,5 % noston määrästä. Tosin tuo viimeksi mainittu toki olisi aika kohtuullinen summa.

Nostin sitten reteästi kymppitonnin.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s