Sanakirja osa 11: Själv

Kävin Tukholmassa viikonloppuna. Nopsasti, tehokkaasti ja erittäin mukavasti tapasin paljon ihania ihmisiä: perjantaina käsipallotytöt, lauantaina koulukaverit ja sunnuntaina vielä uudelleen koulukaverit ja rakkaan unkarilaisen syöpätutkijan (hän voi hyvin, hänestä on tullut mummi, hänellä on uusi alivuokralainen huoneessani ja niistä taannoisista nettitreffeistä joille itsekin osallistuin ei seurannut mitään).

Olin kauhean iloinen ja onnellinen siellä Tukholmassa taas. Tunnelbanassa istuessani ja itsekseni hymyillessäni analysoin mielentilaani. Tässä teoriani: Olen vain ihan helvetin ylpeä (toisesta) Tukholman-vuodestani. Menemättä sen yksityiskohtaisemmin henkilökohtaisuuksiin, en ole koskaan viettänyt yhtä paljon laatuaikaa yksin kuin Tukholmassa asuessani. Tai siis ei yksin vaan itseni kanssa, itselleni seuraa pitäen, itseni kanssa keskustellen, itseeni tutustuen.

Toki kaiken sen itsekseen olon ja yksinselviämisen lisäksi solmin siellä myös hyviä ja antoisia sosiaalisia suhteita, niin kuin viikonlopun treffilistakin kertoo. Kuitenkin elämä toimi täysin eri pohjalta kuin Suomessa. Kaikki piti tehdä itse, omin käsin; kaikki oli vaikeaa, jopa puhuminen; mitään ei saanut ilmaiseksi, ei edes tuotenäytteitä. Tässä kohtaan tekisi mieli heilutella luokkayhteiskuntakorttia ja sanoa pari sanaa myös maahanmuuttajien integraatiosta.

Jotenkin hurjaa, kaikki se elämän, aseman ja identiteetin rakennustyö nollasta lähtien – ja minähän olin kuitenkin kulttuurillisesti melko kompetentti maahanmuuttaja, jopa tuskallisen kompetentti. Heitin työni oikeastaan vähän hukkaan, kun lähdin niin pian pois. Onneksi voin edelleen ottaa ruotsinlaivan c-hytin ja käydä muistelemassa urakkaani. Kun menen Tukholmaan, menen tapaamaan itseäni.

Muistin siellä kieliasian, jota olen ennenkin hapuillen tapaillut, mutta nyt se vasta täysin kirkastui: Tyypillinen ruotsinvirheeni on kääntää sana yksin sanalla ensam. Se on väärin. Jos menen yksin leffaan tai asun yksin tai jos vaikka tekisin koulutyöni mieluummin yksin kuin ryhmätöinä, en ole ensam vaan själv, itse. Minä itse.

Se on kaunis ajatus. Muut eivät tee asioita puolestani, vaan teen ne ihan itse.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s